QR-koodien käyttö on yleistynyt moniin jokapäiväisiin maksutapahtumiin. Koodin käyttö ei kuitenkaan ole täysin vaaratonta. QR-koodeja käytettäessä on aina syytä tarkistaa, että maksu menee oikeaan osoitteeseen.
Ulkomailla autoillessa voit esimerkiksi törmätä QR-koodihuijaukseen. Viet auton pysäköintipaikalle ja luet älypuhelimella pysäköintimittarissa olevan QR-koodin ja lähetät pysäköintimaksun. Mutta kun palaat autollesi, siinä onkin pysäköintivirhemaksu!

Huijari olikin liimannut oman QR-koodin pysäköintimittarissa olevan koodin tilalle ja maksu oli mennyt huijarille. Jottei näin kävisi, käytä pysäköintisovellusta tai kirjoita itse maksuportaalin nettiosoite selaimen osoiteriville.
Vastaavantyyppisiin QR-koodihuijauksiin voit törmätä kaikkialla, missä tätä koodia käytetään. Erityisesti maksujen kanssa pitää itse varmistaa maksun menevän oikeaan osoitteeseen ennen kuin hyväksyt maksun.
Lisätietoja: howtogeek.com

QR-koodi (Quick Response -koodi) on kaksiulotteinen viivakoodi, joka on kehitetty Japanissa vuonna 1994. Se voi sisältää tietoa eri muodoissa, kuten tekstiä ja linkkejä. Älypuhelimilla varustettu QR-lukija voi lukea nämä tiedot skannaamalla QR-koodin. QR-koodi koostuu neliön muotoisista pikseleistä ja se on tyypillisesti painettu valkoiselle taustalle. Käytännössä sen informaatio tallennetaan sekä pysty- että vaakasuuntaan, toisin kuin perinteisissä viivakoodeissa, jotka tallentavat tiedot vain yhdellä ulottuvuudella. QR-koodeja käytetään laajasti erilaisissa sovelluksissa, mukaan lukien tuote-etiketit, mainokset, ja älypuhelinten sovellukset. Ne ovat myös erittäin hyödyllisiä markkinoinnissa, koska ne mahdollistavat nopean ja helpon tavan jakaa tietoa digitaalisessa muodossa.