Suomi tunnetaan maailmalla muutamista kenties yllättävistäkin syistä. Hyvä esimerkki on työmme naistaiteilijoiden esittelijänä, näyttelyjen järjestäjänä ja kansainvälisesti ennen kaikkea naistaiteen tutkijoina. Näyttelyistä on ajankohtaisin Ateneumissa oleva Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat. Samalla tutkijoiden pitkäaikaisen työn ansiosta on luotu uusi ja ajankohtainen kansainvälinen taidehistorioitsijoiden verkosto. Naistaiteen tutkimuksesta on Ateneumin näyttelyn lisäksi singonnut varsin perusteellinen ja suuritöinen taidekirja samalla otsikolla.
Teksti: Hilkka Kotkamaa
Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat-kirjan toimittaja Hanne Selkokari kertoo varsin seikkaperäisesti näyttelyn naistaiteilijoista, heidän taiteestaan ja työskentelynsä ehdoista aikana, jolloin naisia vähäteltiin taiteilijoina. Naisia syrjittiin apurahoissa, aiheitaan rajoitettiin, matkustelua holhottiin ja monilta jopa vietiin mahdollisuus toimia taiteen alalla.
Kirja kertoo pohjoismaisista, Baltian saksalaisista, puolalaisista sekä saksalaisista uraauurtavista naistaiteilijoista, jotka opiskelivat ja työskentelivät 1800-luvun Saksassa. Erityishuomion kohteena ovat näiden taiteilijoiden luomat yhteydet ja sosiaaliset verkostot Dresdenissä, Düsseldorfissa, Karlsruhessa, Münchenissä, Weimarissa ja Berliinissä. Sivupolkuna kulkee joidenkin taiteilijoiden Italiaan tekemät matkat.
Kirjassa on 18 artikkelia naistaiteilijoista, joiden lahjakkuutta ja sitkeää taistelua läpi harmaan kiven voi vain ihailla. Kirja on samalla myös laadukas taidekirja, jossa voi katsella teoksia, vaikkei kävisi koko näyttelyssä. Suomi on näin mukana eurooppalaisessa buumissa, jossa museoissa nostetaan esiin näitä sivuutettuja ja unohdettuja taiteilijoita. Samalla on tehty löytöjä upeista taideteoksista, jotka eivät ole päässeet ennemmin esiin, vain siksi että niiden tekijä on nainen.
Nyt on aika kypsä saada naisia unohduksesta parrasvaloihin. Naistaiteilijoiden tarinoista selviää miten kansainvälistä heidän työnsä ja opiskelunsa oli, huolimatta kaikista vaikeuksista, joita heidän tiellään oli paljon miestaiteilijoita enemmän. Rajojen rikkojat tuo esille uusinta tutkimusta 1800-luvun naistaiteilijoiden työskentelymahdollisuuksista taiteen alalla. Mukana on 17 tutkijaa kahdeksasta tutkimuksen kohteena olevasta maasta. Kirjan kirjoittajat ovat Anne-Maria Pennonen, Andreas Dehmer, Helena Hätönen, Kathrin DuBois, Nina Köppert, Sine Krogh, Eva-Lena Bengtsson, Sandra Lorentzen, Marcell Perse, Natalie Gutgesell, Christin Conrad, Agnieszka Baginska, Inger M. Lund Gudmundson, Carina Rech, Kadi Polli ja Liisa Lindgren.
Näyttely on Ateneumissa vielä 24.8 asti. Esillä 200 työtä 50 naistaiteilijalta, pääosin Pohjois-Euroopasta. On hienoa että taide ja taiteilijoiden tarinat jäävät elämään näyttelyn jälkeenkin tässä kirjassa. Kirja on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kuvassa alhaalla Hanne Selkokari ja kirja Rajojen rikkojat- 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat
