Teksti ja kuvat Hannele Salminen
”Kreikkalainen mytologia, sen hahmot ja monipoviset tarinat ovat jo parintuhannen vuoden ajan inspiroineet länsimaista kulttuuria. Näyttelyllämme Antiikin sankarit haluamme tuoda näkyväksi antiikin vaikutuksia meidän ajassamme sekä korostaa antiikin kielten ja tutkimuksen tärkeyttä”, totesi Sinebrychoffin museon johtaja Kirsi Eskelinen.
Esillä on kreikkalais-roomalaista keramiikkaa, eri aikojen veistoksia, grafiikkaa ja maalauksia. Mukana on myös nykytaidetta, sillä myyttiset sankarit ovat karanneet antiikin amfora-vaasien koristeista jatkamaan seikkailujaan sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa.
Kenties maineikkain antiikin sankareista on ylijumala Zeuksen ja kuolevaisen Alkmeren poika Herakles. Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Viivi Rantanenen ja animoija Tuukka Toivanen kuvaavat hänen 12 urotyötään näyttelyä varten tilatussa sarjakuva-animaatiossa.
”Mut en kamppailutta ma kaadu, en mainehetonna vaan urotöin” sankari lausuu Otto Mannisen suomentamassa Homeroksen eeppisessä runoelmassa Ilias.
Vaikka naisille ei juuri sankarirooleja antiikin aikana jaeltu, jotkut heistä onnistuivat rikkomaan lasikaton. Yksi heistä oli käärmehiuksinen Medusa, jonka polttava silmäys jähmetti katsojan kivipatsaaksi. Medusa jatkaa nykyisin matkaansa kansainvälisen muotitalon tunnusmerkkinä.
”Milloin myytti alkaa ja historia loppuu? kysyi näyttelyn kuraattori Claudia de Brün esitellessään näyttelyä lehdistölle. Tätä veteen piirrettyä viivaa voi lähteä pohtimaan sankareiden vauhdikkaiden seikkailujen matkassa 10.8. saakka Sinenbrychoffin taidemuseossa. https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/
(Artikkelikuvassa Pekka Rytkösen maalaus Roomalainen rakennelma.)
