Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa
Martti Ahtisaari kuoli lokakuussa 2023, juuri nyt rauhan miestä tarvittaisiin taas kipeästi. Ennen kuolemaansa hän ehti nähdä sodan syttymisen Ukrainassa ja vielä hänen eläissään leimahti uudelleen Israelin ja Palestiinan konflikti. Onneksi Ahtisaaren perintö jatkuu hänen vuonna 2000 perustamassaan rauhanvälitysjärjestössä CMI:ssä. Maailmalla elettiin vuosituhannen vaihteessa rauhan optimismin aikaa. Silti tiedettiin, että rauhantyötä tarvitaan, vaikka sodat vähenisivät. No, sodat eivät ole vähenneet ja CMI:n vähitellen kasvanut toiminta antaa tällä hetkellä työtä sadalle työntekijälle. Heistä osa on eri maissa toimivia konsultteja. Toimistoja CMI:llä on Helsingissä ja Brysselissä.
Ahtisaari oli oman pitkän uransa kautta nähnyt mitä konflikteja oli maailmalla, mitä ne aiheuttivat ja miten niitä saattoi ratkaista. Siksi tämä on järjestö, joka pureutuu konfliktien juurisyihin. Vain niihin puuttumalla voi kestävää rauhaa rakentaa. Ahtisaari onkin sanonut, että sota voi päättyä päättyä ampumisen lopettamiseen, mutta rauhasta on neuvoteltava.
Näin kertoo Antti Ämmälä, joka on työskennellyt CMIssa kahdeksan vuotta viestintätehtävissä, nyt viestintäpäällikkönä. Hän on kirjoittanut yhdessä Katri Merikallion kanssa kirjan ”Näin syntyy rauha – Martti Ahtisaaren CMIn matka suomalaiseksi menestystarinaksi”.
Maailman rauhanrakentajaksi Ahtisaarella oli hyvä lähtökohta. Hän oli itse evakko, joka oli lähtenyt sotaa pakoon Karjalasta 2-vuotiaana. Hän kasvoi perheessä, jolla oli omakohtaista kokemusta miltä tuntuu menettää koti ja kotiseutu. Tämä motivaatio kantoi häntä koko elämän.
Ahtisaari sanoi usein, että hän toivoo, ettei kenenkään tarvitse kokea samaa kohtaloa. Pakolaisuus kuuluu osana moniin kriiseihin, joiden parissa hän työskenteli myöhemmin.
CMI on suhteellisen pieni järjestö, mutta se on maailmalla hyvin tunnettu Martti Ahtisaaren ja hänen laajan kontaktiverkoston ansiosta. Ahtisaari aloitti rauhantyönsä Namibiasta. Siellä hän vaikutti merkittävästi maan itsenäistymiseen, joka tapahtui maailmankolkassa verettömästi ja johti pysyvään rauhaan. Sen jälkeen hän on vaikuttanut kaikilla mantereilla. Indonesia, Myanmar, Kosovo, jne.
Verkostot ovat rauhantyössä erityisen tärkeitä. Tuttavuus vaikutusvaltaisten ja oikeiden ihmisten kanssa avaa ovia tilanteissa, jossa asiat ovat solmussa. Suhteiden kautta pääsee myös kansainvälisiin pöytiin, jossa sodan ja rauhan kysymyksiin etsitään ratkaisuja. Nämä verkostot ovat edelleen järjestömme käytössä. Joskus pelkkä Ahtisaaren nimi riittää hyvään yhteyteen, Ämmälä tähdentää.
Myös Suomessa CMI:n toiminta on tuttua. Edes maan presidentille ei tarvitse vääntää rautalangasta mistä on kyse, koska Aleksander Stubb toimi CMI:n hallituksen puheenjohtajana kuusi vuotta. Suomi ei valtiona ole tehnyt kovin suuria rauhantekoja, mutta siltojen rakentajana ja rauhanvälittäjänä Suomi tunnetaan. Tuttuja nimiä maailmalla ovat Ahtisaaren lisäksi mm. Rehn, Haavisto, Holkeri, Ranta, Halonen ja Tuomioja. Suomi on tukenut taloudellisesti ja poliittisesti kansalaisjärjestöjä, joiden ansiosta maamme noteerataan. Tärkeimpiä ovat CMIn lisäksi Kirkon ulkomaanapu ja Suomen lähetysseura. Maailmalla CMIn tyyppisiä rauhanvälitysjärjestöjä on puolen kymmentä.
Konfliktien ratkojana Suomella on iso etu siitä, ettemme ole siirtomaavalta. Alistava siirtomaamenneisyys syö uskottavuutta esimerkiksi Ranskalta ja Britannialta.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan yrittivät monet tahot, CMI mukana, ajaa diplomaattista ratkaisua ja siihen pitkään uskottiinkin laajemminkin. Toisin kuitenkin kävi. Aina ei rauhanvälitys onnistu, mutta yrittää kannattaa, kuten Ahtisaari tapasi sanoa. CMI on ollut mukana yli 50 rauhanprosessissa.
Yksi Martti Ahtisaaren perusidea oli yhteistyö. Sen vuoksi hän kannatti Nato-jäsenyyttä jo silloin, kun kanta oli vielä Suomessa harvinaista. Hänen presidenttikautensa aikana Suomi liittyi myös EU:hun. Ahtisaaren näkemyksen mukaan taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen yhteistyö on paras rauhan tae.
CMIn budjetista puolet tulee ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista, EU on merkittävä rahoittaja ja osa rahoista tulee mm. Ruotsista ja Irlannista.
Rauhanvälitys on ongelmien ratkaisua, mutta nyt työpöydälle on tullut yhä kasvava uhka: ilmastonmuutos.
Kirjassamme on ilmastonmuutos tärkeänä epävakauden aiheuttajana jo nyt, mutta eritoten tulevaisuudessa. On jo merkkejä, että ilmastonmuutos koettelee pahiten maita, jotka ovat jo valmiiksi hauraita. Kilpailu resursseita, kuten maasta ja vedestä, kiihtyy kun ilmasto muuttuu. Pahimmassa tapauksessa elinolot käyvät mahdottomiksi ja ihmiset lähtevät liikkeelle. Tällä hetkellä maailmassa on enemmän konflikteja kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan päättymisen. Suurvaltajännitteet ovat kiihtyneet ja valtiot ovat napit vastakkain. Eräät vanhatkin konfliktit ovat syttyneet uudelleen.
Myös teknologinen kehitys ja sosiaalisen median keinot ovat muuttaneet sodankäyntiä. Käytännössä CMI:n työ on järjestää seminaareja, tapaamisia, työpajoja ja luoda kanavia eri osapuolten välille. Työtä on monissa tilanteissa eri puolilla maailmaa. Kaikessa on oltava kärsivällinen, kuunneltava ja kunnioitettava eri osapuolia, luotava puitteet rauhanvälittäjille, luottamusta vihollistenkin välille. Ahtisaaren sanonta onkin: sota ei tuo kestävää rauhaa, vaan sopiminen ja neuvotteleminen.
Katri Merikallio, Antti Ämmälä: Näin syntyy rauha. Otava, 2024. 299 s.
